Snickarbacken7

Tämä on vakiopakopaikkani kamalan sään vallitessa, sillä sisällä on vakaa, hämyisä tunnelma, mukavaa musiikkia ja kynttilänvaloa. Sisällä ei ole lainkaan ikkunoita, joten voi olla onnellisen tietämätön päivän harmaudesta tai huhtikuisesta lumisateesta (toivottavasti en pääse todistamaan sitä tänä vuonna!)

IMG_1026.JPG

 

Missä
Snickarbacken 7, Stureplanilta hieman pohjoiseen Birger Jarlsgatania pitkin. Ei ole iltaisin auki, tosin bonusta sunnuntaiaukiolosta.


Mitä
Kahvia, teetä, täytettyjä sämpylöitä, kakkua ja pullaa, sekä kevyttä lounasta ja viikonloppuisin brunssia. Seinillä on lisäksi vaihtuva taidegalleria.


Tilaus
Tee + kakku n. 7,50e. 

 

 

Kommentit: 

- Tämä on melko kallis paikka, kuppi teetä maksaa lähes neljä euroa. Onneksi tee on sentään kohtuullista, ja kakut sekä tunnelma erinomaisia. Täällä on melko perinteisiä kakkuja, kuivakakkua, pullaa, keksejä ja konstailematonta suklaakakkua.
- Palvelusta ei ole mitään erityisiä kommentteja, mutta varaudu jonottamaan tilausta tehdessäsi.
- Snickarbacken7 sopii erinomaisesti sekä työskentelyyn (wifi on ja joitakin pistokkeita) että kahvitteluun tai lounastamiseen.

Menisinkö uudestaan?

Ehdottomasti! Täällä on käyty useampaan kertaan, osittain tosin senkin takia että asun tässä lähellä. Täällä on myös uniikki ja ajaton tunnelma, joka tuo mukavaa vaihtelua.

Takauma: Uppsalan linna

 Uppsalan linnan eteläsiipi, ja yksi kolmesta pyöreästä tornista.

Uppsalan linnan eteläsiipi, ja yksi kolmesta pyöreästä tornista.

Selailin vanhoja kuvia ja havaitsin että vuosi sitten oli oikein hieno sää, ja kevät oli selkeästi tuloillaan. Tänä vuonna maaliskuu on tuntunut marraskuulta - sadetta, lunta, harmaata. Mutta se siitä, sillä nyt voidaan ihailla viimevuotista auringonpaistetta!

Teillä oli vielä liikaa hiekkaa pyöräilyä ajatellen, mutta mahtava sää vaati ulkoilua. Päätin että nyt olisi hyvä hetki käydä myös Tukholman ulkopuolella ja nähdä vähän jotakin uutta. Uppsalassa on helppo käydä, sillä junat ovat nopeita, verraten halpoja, ja kulkevat usein. Maksoin varmaankin noin 15€ meno-paluu -lipuista. Ennakkovarausta ei tarvita, vaan lipun voi ostaa juna-aseman automaatista (tai appin kautta.) Ostin yksittäisliput koska meno-paluu ei ollut yhtään halvempi. Lisäksi liput ovat junakohtaisia ja paluuvuoro olisi pitänyt valita jo ostaessa, eli ei ole avointa paluuta Englannin tapaan. 

 Kivijalan kahvillassa on hieno miljöö ja maukkaan oloinen tarjonta salaateista ja voileivistä erilaisiin makeisiin juttuihin.

Kivijalan kahvillassa on hieno miljöö ja maukkaan oloinen tarjonta salaateista ja voileivistä erilaisiin makeisiin juttuihin.

Uppsala tunnetaan lähinnä vanhana hallintokaupunkina, viikinkijäänteistä, ja totta kai yliopistokin on kuuluisa. Ehdin katsastaa kaikki nämä osa-alueet jollain tasolla jo lyhyen retkeni aikana. Toki se oli hiukan nopea ja keveä katsaus, mutta tarjosi silti tervetullutta vaihtelua tukholmalaisarkeen. Retki alkoi iloisissa merkeissä heti turisti-infossa. Menin sinne hakemaan karttaa, ja törmäsin Pekka Töpöhäntään kaikkialla! Olin aivan unohtanut että Pekka Töpöhäntä on Uppsalasta kotoisin.

En ole varma mistä asiasta Uppsala on kuuluisin, mutta linna on varmasti kaikista näkyvin asia. Se on melko jyrkän mäen päällä kaupungin yllä. Linna on muuttunut paljon vuosisatojen saatossa, mikä tekee siitä vielä kiehtovamman kohteen. Sisällä on sekä linnaisia että nykyaikaisempia elementtejä. Linnasta löytyy muun muassa pari museota, juhlatiloja, toimistoja ja lääninherran asunto. Uppsalan linna on ollut tärkeässä osassa Ruotsin historiassa, siellä on järjestetty kruunajaisia ja se on ollut monien tapahtumien paikka. Kuningatar Kristiina luopui kruunustaan Uppsalassa, sota, josta tuli kolmenkymmenen vuoden sota julistettiin siellä, ja samoin Sture-murhat tapahtuivat linnassa. Linna paloi pahasti 1702, jonka jälkeen se kunnostettiin ja siitä tuli lääninherran toimipaikka. Nykyään linnassa voi vierailla, siellä on ilmainen taidemuseo ja kiva kahvila. Linnan takapuolella on myös puisto, mikä on varmaankin melko hieno kun sää lämpenee ja istutukset vihertävät.

 Linnassa aiemmin olleeseen kappeliin on rakennettu kerrokset, ja käyttötarkoitus on muutettu. Vanhan kappelin koristeet tosin näkyvät paikoittain.

Linnassa aiemmin olleeseen kappeliin on rakennettu kerrokset, ja käyttötarkoitus on muutettu. Vanhan kappelin koristeet tosin näkyvät paikoittain.

Missä olen luurannut viime viikot?

Yliopistohommissa, tietekin, sillä se työnhaun ohella on vakiovastaus kaikkeen juuri nyt. Viime viikot ovat kuitenkin olleet myös hiukan poikkeuksellisia, tarjoten sekä lomaa että vapaa-aikaa (usein lomalla saa kirjoittaa esseen tai pari) että uusia paikkoja.

Viikko ennen pääsiäistä pakkasin punaisen matkalaukkuni ja suuntasin Helsinkiin lempilentokenttäni Bromman kautta. (Mikä muistuttaakin minua siitä, että pitäisi kirjoitella taas lentokenttäarvioita) Lento oli todella aikaisin, ja matkalaukun tullessa mukaan se tarkoitti lähtöä heti 5.30 jälkeen. Pääsin kotiin, purin laukun ja pakkasin sen uudestaan Delhin-matkaa varten. Alkuillasta suuntasimme lentokentälle yölentoa varten. Lento meni hyvin, ja sain nukuttuakin vähän illallisen ja aamiaisen välillä. E-viisumin sormenjälkiskannaus on aina mielenkiintoinen tapaus ja vaikea saada onnistumaan ensimmäisellä kerralla. Välilasku sujui myöskin hyvin, ja söimme kevyttä aamiaista ylihintaisessa Starbucksissa muiden vaihtoehtojen ollessa melko rajallisia.

Jatkolento Bangaloreen oli hiukan myöhässä, mutta nukuin ja luin joten siitä ei ollut suurempaa haittaa. En ole vieläkään täysin käsittänyt Intia valtavaa mittakaavaa: Delhi-Bangalore lento kestää 2,5 tuntia, ja se on vain hiukan vähemmän kuin Helsingistä Lontooseen. Yhtä kaikki, Bangaloren liikenneruuhkat ovat yhä pahat. Nukahdin matkalla, joten en ole aivan varma kuinka kauan 40 km lentokentältä kaupungin halki kesti, mutta varmaakin se oli jotakin kahden tunnin paikkeilla. Matkoilla nukun lähes aina - päikkäreitä edellisten perään. Lauantaina lennon ja automatkan lisäksi tipahdin täysin heti lounaan jälkeen.

 Paljon matkustanut ja tarroja kerännyt matkalaukku!

Paljon matkustanut ja tarroja kerännyt matkalaukku!

Bangaloressa oli kiva olla, melko rentoa, ja viikon aikana oli sekä uusia juttuja (kakkupaikka, teekauppa ja joitakin ravintoloita), että vanhoja suosikkeja (vaatekauppa, kotiruoka, vanha suosikkiravintola.) Vaikka tekemistä ei sinänsä ollutkaan paljoa, toisinaan oli vaikea rentoutua. En ole tottunut jatkuvaan katumeluun. Vaikka asun keskustassa Tukholmassa ja Helsingissä, en ole minkään vilkasliikenteisen kadun varrella. Melun lisäksi oli kuuma. Aivan liian kuuma minulle (30-35 joka päivä), joten ilmaistointi ja tuuletin olivat päällä, etenkin öisin. Se tarkoitti taas lisää öistä taustamelua kadulta kantautuvien äänten lisäksi.

Uusin kokemus matkalla oli Delhi, jossa pysähdyimme paluumatkalla päiväksi. Katselimme nähtävyyksiä, ja olikin mielenkiintoista nähdä kolmas suuri intialainen kaupunki Bangaloren ja Mumbain lisäksi. Paluulento tuntui taas kestävän iäisyyden, vaikka se oli vain tunnin pidempi kuin mennessä. Katsoin yhden elokuvan, mikä on aina kaukolentojen bonus: en oikein enää tapaa käydä leffassa muuten.

Tulimme takaisin pääsiäismaanantaina, ja tuli bussikyyti koneesta terminaaliin. Minulla oli sandaalit jalassa ja lunta oli tullut 15 cm... Selvisin onneksi kuivin jaloin. Aikaero ei ole paljoa, vain 2,5 tuntia, mutta jotenkin paluu tuntui oudolta. Molemmat kokemukset, sekä koti että Intia, olivat todellisia ja aitoka, mutta maanantaina tuntui että ne olivat kaksi eri maailmaa. Olen erittäin tyytyväinen että päätin pysähtyä Helsingissä muutaman päivän ennen Tukholmaan paluuta. Se mahdollisti muutaman löysemmän päivän sekä matkustamisen sivuvaikutusten kuten purkamisen ja pyykkäyksen hoitamisen. Kaiken tämän lisäksi matkalaukkuni hajosi jo ensimmäisellä lennolla Delhiin, joten sekin täytyi hoitaa. Se oli hyvin harmillinen tapaus, matkalaukku oli vain kolmisen vuotta vanha ja olisi periaatteessa kestänyt vielä monta vuotta. Onnekseni laukkuliikkeessä oli remonttiale eikä minun tarvinnut käyttää kovin paljoa rahaa lentoyhtiön korvauksen lisäksi. Se on yhä Samsonite, kuten kaksi aiempaani, ja samaa erityiskevyttä materiaalia kuin edellinen punainen.

Lento Tukholmaan oli päivällä - olin ilmeisesti sen varatessani kypsynyt 6.50/7.30 lähtöihin. En kuitenkaan ollut vielä Tukholmaan saapuessani varsinaisesti perillä. Minulla oli perjantaina työpaja Malmössä yliopistoprojektiin liittyen, joten minun piti selviytyä kotiin, purkaa, pakata ja ehtiä juna-asemalle yhteensä noin kolmessa tunnissa. Junamatka kesti kokonaisuudessaan hiukan yli viisi tuntia myöhästymisen takia. Onneksi netti toimi yllättävän hyvin, ja ehdin myös nappaamaan juna-asemalta teetä ja meze-lautasen (libanonilaista) mukaan.

Perjantai kului työpajaan ja paluumatkaan, ja pääsin toistamaan matkaltapaluurutiinit purkamisen ja pyykkituvan muodossa jälleen lauantaiaamuna. On ollut mukavaa olla takaisin, pyykistä huolimatta :)

Jes! Kevät on tuloillaan

Otsikossa tämän viikon fiiliksiä. Paikoittain ilma on jo lämmintä, ja vihdoin aurinko on ollut enemmän sääntö kuin poikkeus. Ei täällä vielä kunnolla lämmintä ole, kevyen talvitakin tarvitsee vieläkin. Tuuli on hyytävää. Vettäkin sataa, mutta eilinen vesisade teki itseasiassa oikein iloiseksi: se tuoksui keväältä. Kadut ovat vielä putsaamatta, joten en kyllä pahastu jos toisinaan ripsuu vettä pitämässä pölyt loitolla.

Yleinen valoisuus ja sinitaivas kuitenkin piristävät mieltä, ja ovat saaneet kirjoittelemaan lisää. Naftaliiniin on kertynyt juttua viimeisen parin viikon reissujakson aikana, ja laitan tulemaan sekä uusia että vanhoja kuulumisia. 

Tulevina viikkoina
- retkeillään Uppsalassa
- palataan viime kesään
- käydään kahvilla
- selviää missä olen luurannut viime viikot

Pahoittelut kuvien vähyydeestä tälläkin kertaa - seuraavissa kirjoituksissa pitäisi kyllä olla kvuia riittämiin ;)

Saunapäivä

Tänään on saunapäivä Helsingissä, joten suuntasin saunaan Tukholmassakin. Saunat ovat täällä selkeästi harvemmassa, mutta uskoisin niitä olevan hotelleissa, kylpylöissä, ehkä joissain kuntosaleissakin. Varmaan myös yksityiskodeista löytyy saunoja, mutta luulen että ne ovat enemmän isojen omakotitalojen juttu, kerrostalojen huoneistosaunat lienevät harvinaisia.

Ruotsalaisella saunalla ei ole kummoinen maine, enkä valitettavasti pysty sitä kumoamaan ainakaan kapean kokemukseni perusteella. Muutenkin uimahallissa käynti on hieman erilainen operaatio. Käyn uimassa Kronobergsbadetissa Kungsholmenin kaupunginosassa. Uimahalli on poliisilaitoksen sisällä, sisäänkäynti on poliisivankilasta seuraava ovi, ja katolla on piikkilankaa. Olin vähän huolestunut ensimmäisellä käyntikerralla :D Toisaalta hyvänä puolena on se, että turvallisuus on ainakin kunnossa - en usko että Helsingin taannoinen pukukoppikopla olisi iskenyt pääpoliisin tiloihin.

Seuraava, universaalimpi asia on skogräns eli kenkäraja. Se on heti ovesta sisään tultaessa, jo ennen lipunmyyntiä. Kengät on siis riisuttava jo aulassa, kuten monissa kuntosaleissakin. Pukuhuoneisiin mennään sukkasilteen, ja kaappi lukitaan itse tuodulla riippulukolla. Ymmärtääkseni näin toimitaan ainakin kunnallisissa uimahalleissa. Pukuhuone on todella siisti kun kengät on jätetty jo eteiseen. Itse uima-allas on ok, vesi ei ole liian lämmintä, ihmiset ovat melko kohteliaita. Eniten ärsyttää lippujen puute päädyissä: normaalisti ennen kumpaakin päätyä altaan yli kulkee lippunauha, jolloin selkäuimaritkin pystyvät helposti arvioimaan etäisyyden päätyyn. Nyt joudun arvailemaan, tai vilkuilemaan sivuille köysien väriä (ne ovat tavallisesti sinivalkoisia, muuttuen kokopunaiseksi päädyn lähestyessä.)

 Kuminauhan solmuista voi päätellä, että on aika ostaa uudet lasi ennen kuin koko homma on hapertunut katki liian monesta kohtaa...

Kuminauhan solmuista voi päätellä, että on aika ostaa uudet lasi ennen kuin koko homma on hapertunut katki liian monesta kohtaa...

Suihkuissa ei ole mitään mainitsemisen arvoista, melko lailla samanlainen meininki kuin Suomessa. Sauna onkin sitten oma lukunsa. Lauteet ovat kuin isot portaat, kolmessa eri tasossa. Ne ovat myös niin leveät, että niillä mahtuu makaamaan. Ylälauteilla paljastuu kuitenkin paha suunnitteluvirhe, sillä koko seinää ei ole paneloitu, vaan lapaluiden kohdalta alkaa kaakeli. 82-85 asteen lämmössä kaakeli ei ole oikea materiaali D: Saunoessa täytyy siis joko istua alhaalla, ryhdikkäästi, tai etukenossa. Vaikka lämpö on melko kohdallaan, ja kaakelitkin voisi ehkä sietää, yksi puute nousee ylitse muiden. Saunassa ei voi heittää löylyä. Siellä ei ole vettä eikä mitään kippoa millä voisi hakea vettä muualta. Kiukaalle kurkistaessa kiviä on niin vähän että vastukset paistavat läpi. Edellisellä kerralla tapasin saunassa suomalaissyntyisen rouvan, joka kertoi että löylyttömät saunat ovat valitettavan tavallisia, ja kyseinen sauna onkin jo paremmasta päästä. Kaikissa uimahalleissa ei ole saunaa, tai jos on, se ei ole tarpeeksi lämmin. Yksissä tuumin totesimme suomalaiset, kosteammat saunat paremmiksi. 

Vaikka sauna olikin hiukan heikko esitys, se oli silti lämmin ja tarjosi mukavan rentoutumishetken treenin päälle. Kokonaisuutena uimahalli on myöskin hyvä kokemus, etenkin Englannin vuosien jälkeen. Kaikki tilat ovat siistejä, ja niissä vallitsee asianmukainen lämpötila. 

Paluu Tukholmaan

Kevätlukukausi on pyörähtänyt käyntiin, ja tiukin vaihe on jo itseasiassa ohi. Ensimmäiset viikot olivat haipakkaa, kun samaan aikaan kursseja oli pahimmillaan kolme samaan aikaan. Onneksi yksi loppui kuunvaihteeseen, ja nyt saa olla hieman enemmän rauhassa. Ei kyllä tarvitse pelätä sitä että hommat loppuisivat kesken - työnhaku pitää kiireisenä! Valmistun kesällä, ja tavoitteena on että siihen mennessä on työpaikka tiedossa. Katsotaan miten käy, juuri nyt ei näytä lupaavalta. Nämä tilanteet toki kääntyvät toisinaan nopeasti, pitää vain lähettää hakemuksia ja sitten malttaa odotella.

 Aikainen aamu Tukholmassa tammikuun muuttolennon jälkeen.

Aikainen aamu Tukholmassa tammikuun muuttolennon jälkeen.

Hei Helsingistä

Tänä syksynä tervehdin Helsingin suunnasta! Takaisin juurille jne... monet mutkat ovat johtaneet siihen, että olen täällä täysipäiväisesti tammikuun lopulle saakka. Aika kuluu vaihto-opiskelujen parissa Aalto Yliopistossa, sekä osa-aikatöissä. Tähän asti Helsinki on ollut oikein mukava, ja on ollut tosi kivaa päästä kokemaan kaupunkia jälleen asukkaan näkökulmasta :)

IMG_2772.JPG

Saa leipoa!

IMG_0137.JPG

Meillä on yliopistolla huomenna herkkumyyjäiset, ja osallistun erittäin mielelläni. Erittäin hyvä syy leipoa useampaa laatua, eikä ole pelkoa siitä, että keksit jäisivät pyörimään nurkkiin. Leivottavat keksit valikoituivat ainesten perusteella: vadelmahillo, kaakao, ruisjauhot, kaneli. Näitä kaikkia on kaapissa ehkä enemmän kuin mitä lukukauden loppuun mennessä kuluisi, eli on erittäin hyvä kun niille löytyy hyödyllistä käyttöä. Aineksista syntyi siis kaneliässiä, ruis-suklaakeksejä, sekä herrasväen pikkuleipiä.

Huomenna selviää miten nämä herkut tekevät kauppansa :)