Pyhäinpäivä Skogskyrkogårdenissa

IMG_1616.JPG

Palasimme Riikan-retkeltä pyhäinpäivänä, joten halusin suunnata hautausmaalle pimeän laskeuduttua. Englannissa ei viedä samalla lailla kynttilöitä haudoille kuin kotona, mutta onneksi täällä on samanlainen tapa kynttilöiden kanssa. Käännyin paikallistietämyksen puutteessa jälleen kerran suomalaisverkostojen puoleen, ja sain oikein hyviä vinkkejä. Skogskyrkogården, kirjaimellisesti metsäkirkkopuisto, oli selkeästi kiinnostavin kohde. Hautausmaa on hyvin maisemallinen, ja suurin osa haudoista on vanhan mäntymetsän siimeksessä. Bonuksena oli myös helppo saavutettavuus, sillä hautausmaalla on oma metroasemansa sisäänkäynnin kupeessa.

Yllätyin väenpaljoudesta jäädessäni metrosta. Laituri oli aivan täynnä, ja täytyi jonottaa päästäkseen asemalta pois. Kaikki sujui kuitenkin hyvässä hengessä, ja paikalla oli oppaita ja järjestyksenvalvojia. Aseman ja hautausmaan välillä oli melkein karnevaalitunnelma, sillä siellä oli kynttilä-, kukka-, ruoka- ja juomakojuja. Suuntasin heti alkuun muistolehtoon sytyttämään mukana tuomani kynttilän. Koko polku oli kynttilöiden reunustama, ja osalle matkaa oli tuotu pitkät, metalliset telineet mihin mahtui enemmän kynttilöitä. Jatkoin alas muistolehdosta, ja kiipesin melkein heti ylös jalavalehtoon, joka tunnetaan myös meditaatiokukkulana. Rauhoittumista kaipaavalle jokin toinen päivä on kyllä varmasti parempi, sillä väkeä oli runsain määrin ja liikettä oli jatkuvasti. Mäeltä jatkoin metsää kohti, ja välissä ohitin Gunnar Asplundin suunniteleman krematorion ja sen kolme kappelia. Metsä oli paljon rauhallisempi, ja siellä tuoksui vahvasti männyltä. Hautausmaalla on ääniopas ruotsiksi ja englanniksi, ja sen mukaan metsä oli istutettu teollisuusmetsäksi ennen kuin Tukholman kaupunki osti paikan, joten suuri osa puista on 100-200 vuotta vanhoja. 

Alueella on myös pieni infopiste, missä on kahvila, matkamuistomyymälä sekä näyttely alueesta. Kahvilan tarjonta oli yllättävän hyvä, ja sieltä löytyi kakkua, piirakkaa ja muffinsseja sekä kylmiä ja kuumia juomia. Voi tosin olla että näin laaja tarjonta oli erityisesti tätä viikonloppua varten. Myymälässä oli joitakin kirjoja ja pieniä juttuja. Kaikista kiintoisin tuote oli mielestäni hautausmaan oma hunaja. 

Kaiken kaikkiaan minulla oli todella rauhaisa ja mukava vierailu tässä maailmanperintökohteessa, ja käyn siellä varmasti uudestaan joskus toiste päivänvalossa!