Tukholma

Jäätelöpäivitys!

Sää on ollut suosiollinen makutesteilleni Kungsholmes Glassfabrikissa, ja edistyin melko paljon toukokuun aikana. Mahdollisuus puolikkaisiin palloihin on myös auttanut matkan varrella. Valitettavasti tavallisen tilaukseni (2 palloa, 4 makua) hinta on noussut 5 SEK. Hinnoittelu oli aiemmin hyvin kohtuullista, joten nosto on sekä siedettävä että ymmärrettävä.

Arvioinnin lähtökohdat ovat melko tiukat korkean lähtötason vuoksi, kyseessä on kuitenkin ensiluokkainen jäätelö. Voisin syödä mitä tahansa näistä uudestaan, toisia vain paljon mieluummin. Yleisesti pidän jäätelöistä jotka eivät ole liian makeita, maun pitää olla selkeä ja melko voimakas. Suutuntuma on myös tärkeä: jäätelön tulee olla pehmeää ja suussasulavaa. 

Vadelma, guava ja mustaherukka. Alla piileksii mansikka.

Vadelma, guava ja mustaherukka. Alla piileksii mansikka.

5/5
Basilika-sitruuna, sorbetti
Kaneli
Minttu-lime, sorbetti
Mustaherukka, sorbetti

4/5
Passionhedelmä, sorbetti
Suklaa
Mango, sorbetti
Banaani
Vadelma, sorbetti
Vadelma

3/5
Kardemumma
Mustikka
Mansikka

2/5
Bergamot, sorbetti
Stracciatella
Guava, sorbetti

* Pähkinäisiä makuja ei ole testattu allergian vuoksi, valikoimasta löytyy ainakin pistaasi, hasselpähkinä, manteli-vadelma ja maapähkinävoi

Kungsholmens Glassfabrik

IMG_5217.JPG

Olen aina tykä nnyt jäätelöstä, makuni vain on muuttunut vuosien varrella. Suomessa pienten valmistajien jäätelöt ovat lähteneet vauhsilla nousuun parin viime vuoden aikana, ja sillä voi olla osuutensa asiaan. Jymy, 3 kaveria ja Suomen jäätelö tekevät erinomaisia ja maukkaita jäätelöitä, ja ne ovat saaneet minut etsimään pienempiä, paikallisia vaihtoehtoja myös matkustaessani. Tukholmassa olen pääosin vain törmännyt jäätelöpaikkoihin kävellessäni kaupungilla - näin kävi myös Kungsholmens Glassfabrikin kanssa (Kungsholmenin jäätelötehdas.)

IMG_5216.JPG

Missä

Pipersgatan 4, on Kungsholmenilla kuten nimestä voi päätellä. Lähin metro on Rådhuset, aukioloajat ovat jokseenkin rajalliset.

Mitä

Jäätelöä tuutissa, kupissa tai paketissa paikan päällä taikka mukaan otettavaksi.

Tilaus

Kaksi palloa, noin 4e. 

Kommentit:

- Valikoima oli hyvä, ja oikeisiin makuihin päin kallellaan karkki-keksi-linjan sijaan.
- Tuskaillessani makujen paljouden kanssa, myyjätäti sanoi että hän voisi tehdä puolikkaita palloja jotta saan maistaa useampaa makua! Tämä oli kerrassaan loistavaa.
- Kaikki maut mitä maistoin (bergamot, passion, kardemumma, suklaa) olivat hyviä, maku oli tasapainoinen eikä liian makea.
- Tila on pelkistetty mutta viihtyisä, hyvä jäätelön syömiseen muttei houkuta sen pidempään istuskeluun.

Menisinkö uudestaan?

Kyllä! Nyt jäi vielä monta makua maistamatta, ja niiden pariin täytyy palata. Lisäksi hinnoittelu oli hyvin kohdallaan, siitäkin pisteet.

IMG_5215.JPG

Snickarbacken7

Tämä on vakiopakopaikkani kamalan sään vallitessa, sillä sisällä on vakaa, hämyisä tunnelma, mukavaa musiikkia ja kynttilänvaloa. Sisällä ei ole lainkaan ikkunoita, joten voi olla onnellisen tietämätön päivän harmaudesta tai huhtikuisesta lumisateesta (toivottavasti en pääse todistamaan sitä tänä vuonna!)

IMG_1026.JPG

 

Missä
Snickarbacken 7, Stureplanilta hieman pohjoiseen Birger Jarlsgatania pitkin. Ei ole iltaisin auki, tosin bonusta sunnuntaiaukiolosta.


Mitä
Kahvia, teetä, täytettyjä sämpylöitä, kakkua ja pullaa, sekä kevyttä lounasta ja viikonloppuisin brunssia. Seinillä on lisäksi vaihtuva taidegalleria.


Tilaus
Tee + kakku n. 7,50e. 

 

 

Kommentit: 

- Tämä on melko kallis paikka, kuppi teetä maksaa lähes neljä euroa. Onneksi tee on sentään kohtuullista, ja kakut sekä tunnelma erinomaisia. Täällä on melko perinteisiä kakkuja, kuivakakkua, pullaa, keksejä ja konstailematonta suklaakakkua.
- Palvelusta ei ole mitään erityisiä kommentteja, mutta varaudu jonottamaan tilausta tehdessäsi.
- Snickarbacken7 sopii erinomaisesti sekä työskentelyyn (wifi on ja joitakin pistokkeita) että kahvitteluun tai lounastamiseen.

Menisinkö uudestaan?

Ehdottomasti! Täällä on käyty useampaan kertaan, osittain tosin senkin takia että asun tässä lähellä. Täällä on myös uniikki ja ajaton tunnelma, joka tuo mukavaa vaihtelua.

Saunapäivä

Tänään on saunapäivä Helsingissä, joten suuntasin saunaan Tukholmassakin. Saunat ovat täällä selkeästi harvemmassa, mutta uskoisin niitä olevan hotelleissa, kylpylöissä, ehkä joissain kuntosaleissakin. Varmaan myös yksityiskodeista löytyy saunoja, mutta luulen että ne ovat enemmän isojen omakotitalojen juttu, kerrostalojen huoneistosaunat lienevät harvinaisia.

Ruotsalaisella saunalla ei ole kummoinen maine, enkä valitettavasti pysty sitä kumoamaan ainakaan kapean kokemukseni perusteella. Muutenkin uimahallissa käynti on hieman erilainen operaatio. Käyn uimassa Kronobergsbadetissa Kungsholmenin kaupunginosassa. Uimahalli on poliisilaitoksen sisällä, sisäänkäynti on poliisivankilasta seuraava ovi, ja katolla on piikkilankaa. Olin vähän huolestunut ensimmäisellä käyntikerralla :D Toisaalta hyvänä puolena on se, että turvallisuus on ainakin kunnossa - en usko että Helsingin taannoinen pukukoppikopla olisi iskenyt pääpoliisin tiloihin.

Seuraava, universaalimpi asia on skogräns eli kenkäraja. Se on heti ovesta sisään tultaessa, jo ennen lipunmyyntiä. Kengät on siis riisuttava jo aulassa, kuten monissa kuntosaleissakin. Pukuhuoneisiin mennään sukkasilteen, ja kaappi lukitaan itse tuodulla riippulukolla. Ymmärtääkseni näin toimitaan ainakin kunnallisissa uimahalleissa. Pukuhuone on todella siisti kun kengät on jätetty jo eteiseen. Itse uima-allas on ok, vesi ei ole liian lämmintä, ihmiset ovat melko kohteliaita. Eniten ärsyttää lippujen puute päädyissä: normaalisti ennen kumpaakin päätyä altaan yli kulkee lippunauha, jolloin selkäuimaritkin pystyvät helposti arvioimaan etäisyyden päätyyn. Nyt joudun arvailemaan, tai vilkuilemaan sivuille köysien väriä (ne ovat tavallisesti sinivalkoisia, muuttuen kokopunaiseksi päädyn lähestyessä.)

Kuminauhan solmuista voi päätellä, että on aika ostaa uudet lasi ennen kuin koko homma on hapertunut katki liian monesta kohtaa...

Kuminauhan solmuista voi päätellä, että on aika ostaa uudet lasi ennen kuin koko homma on hapertunut katki liian monesta kohtaa...

Suihkuissa ei ole mitään mainitsemisen arvoista, melko lailla samanlainen meininki kuin Suomessa. Sauna onkin sitten oma lukunsa. Lauteet ovat kuin isot portaat, kolmessa eri tasossa. Ne ovat myös niin leveät, että niillä mahtuu makaamaan. Ylälauteilla paljastuu kuitenkin paha suunnitteluvirhe, sillä koko seinää ei ole paneloitu, vaan lapaluiden kohdalta alkaa kaakeli. 82-85 asteen lämmössä kaakeli ei ole oikea materiaali D: Saunoessa täytyy siis joko istua alhaalla, ryhdikkäästi, tai etukenossa. Vaikka lämpö on melko kohdallaan, ja kaakelitkin voisi ehkä sietää, yksi puute nousee ylitse muiden. Saunassa ei voi heittää löylyä. Siellä ei ole vettä eikä mitään kippoa millä voisi hakea vettä muualta. Kiukaalle kurkistaessa kiviä on niin vähän että vastukset paistavat läpi. Edellisellä kerralla tapasin saunassa suomalaissyntyisen rouvan, joka kertoi että löylyttömät saunat ovat valitettavan tavallisia, ja kyseinen sauna onkin jo paremmasta päästä. Kaikissa uimahalleissa ei ole saunaa, tai jos on, se ei ole tarpeeksi lämmin. Yksissä tuumin totesimme suomalaiset, kosteammat saunat paremmiksi. 

Vaikka sauna olikin hiukan heikko esitys, se oli silti lämmin ja tarjosi mukavan rentoutumishetken treenin päälle. Kokonaisuutena uimahalli on myöskin hyvä kokemus, etenkin Englannin vuosien jälkeen. Kaikki tilat ovat siistejä, ja niissä vallitsee asianmukainen lämpötila. 

Paluu Tukholmaan

Kevätlukukausi on pyörähtänyt käyntiin, ja tiukin vaihe on jo itseasiassa ohi. Ensimmäiset viikot olivat haipakkaa, kun samaan aikaan kursseja oli pahimmillaan kolme samaan aikaan. Onneksi yksi loppui kuunvaihteeseen, ja nyt saa olla hieman enemmän rauhassa. Ei kyllä tarvitse pelätä sitä että hommat loppuisivat kesken - työnhaku pitää kiireisenä! Valmistun kesällä, ja tavoitteena on että siihen mennessä on työpaikka tiedossa. Katsotaan miten käy, juuri nyt ei näytä lupaavalta. Nämä tilanteet toki kääntyvät toisinaan nopeasti, pitää vain lähettää hakemuksia ja sitten malttaa odotella.

Aikainen aamu Tukholmassa tammikuun muuttolennon jälkeen.

Aikainen aamu Tukholmassa tammikuun muuttolennon jälkeen.

Tukholman kahvilat

Kahvillakulttuuri on Tukholmassa voimissaan, tämä on luvattu maa pullan ja kahvittelun ystävälle! Ylipäätään tarjonnan taso on korkea, joten mahdollisuus osua hyvään paikkaan on suuri. Toisaalta tason ollessa korkea, hutiin päätyminen on kahta karvaampi. Aionkin siis tehdä pohjatyötä satunnaiselle Tukholman kävijälle, ja näiden kahden vuoden missioni on koluta Tukholman kahvilat! En taida ihan kaikkialle ehtiä (ja budjettikin asettaa rajoitteita tälle toiminnalle, käyn ehkä kerran-pari viikossa), mutta lopputulemana pitäisi olla useampi paikka mitä voi suositella.

En väitä, että yrittäisin tehdä kovin tieteellistä tai kvantitatiivista tutkimusta, mutta yritän keskittyä samoihin piirteisiin saadakseni jossain määrin vertailukelpoisia tuloksia. Lisäksi osaan arvioida vain teevalikoimaa, sillä en juo kahvia. Toisinaan minulla saattaa olla mukana kahvinjuoja, tai saatan heittää valistuneita arvauksia kahvin laadusta paikan tyylin ja yleisten arvioiden perusteella. Kiinnistä huomiota yleiseen tunnelmaan, hinta-laatu -suhteeseen (olenhan opiskelija), valikoimaan, mahdollisuuteen tehdä töitä tai opiskella sekä satunnaisiin yksityiskohtiin. Lisäksi pyrin ottamaan kuvia joka paikasta, joko tilasta tai tilauksestani.

Snickarbacken 7 ulkoa

Snickarbacken 7 ulkoa

Tarkoituksenani on sisällyttää seuraavat kategoriat joka arvioon, mutta pidätän vapauden muokata niitä mieleni mukaan parempaan suuntaan projektini edistyessä.

Missä: Osoite, kaupunginosa ja ehkä T-bana jos jokin asema on lähellä. Olen kuitenkin yleensä liikkeellä jalkaisin, eli T-bana on bonustieto.
Mitä: Minkä tyyppinen paikka on kysessä? Pelkkää kahvia ja pullaa, vai onko tarjolla myös lounasta tai muuta ruokaa?
Tilaus: Mitä söin tai join, mitä se maksoi? Valuutta voi vaihdella, mutta todennäköisesti yritän laittaa nämä euroissa.

Kommentit: Tässä osiossa keskityn palveluun, erityisen hyviin juttuihin, epäkohtiin, onko paikka sopiva työskentelylle (wifi ja pistokkeet) vaiko enemmän sosiaaliselle toiminnalle tai brunssille. Lisäksi hinta-laatu -suhdetta arvioidaan tässä osuudessa.

Lopuksi myös se liiketoiminnan kannalta kaikista olennaisin kysymys: menisinkö uudestaan?

Olen aiemminkin kirjoittanut kahvila-arvioita Lontoosta, niitä löytyy mm. täältä. Olen myös listannut parhaat kaakaot täällä. Näiden lisäksi täältä löytyy varmasti materiaalia pullalistaan!

Pyhäinpäivä Skogskyrkogårdenissa

IMG_1616.JPG

Palasimme Riikan-retkeltä pyhäinpäivänä, joten halusin suunnata hautausmaalle pimeän laskeuduttua. Englannissa ei viedä samalla lailla kynttilöitä haudoille kuin kotona, mutta onneksi täällä on samanlainen tapa kynttilöiden kanssa. Käännyin paikallistietämyksen puutteessa jälleen kerran suomalaisverkostojen puoleen, ja sain oikein hyviä vinkkejä. Skogskyrkogården, kirjaimellisesti metsäkirkkopuisto, oli selkeästi kiinnostavin kohde. Hautausmaa on hyvin maisemallinen, ja suurin osa haudoista on vanhan mäntymetsän siimeksessä. Bonuksena oli myös helppo saavutettavuus, sillä hautausmaalla on oma metroasemansa sisäänkäynnin kupeessa.

Yllätyin väenpaljoudesta jäädessäni metrosta. Laituri oli aivan täynnä, ja täytyi jonottaa päästäkseen asemalta pois. Kaikki sujui kuitenkin hyvässä hengessä, ja paikalla oli oppaita ja järjestyksenvalvojia. Aseman ja hautausmaan välillä oli melkein karnevaalitunnelma, sillä siellä oli kynttilä-, kukka-, ruoka- ja juomakojuja. Suuntasin heti alkuun muistolehtoon sytyttämään mukana tuomani kynttilän. Koko polku oli kynttilöiden reunustama, ja osalle matkaa oli tuotu pitkät, metalliset telineet mihin mahtui enemmän kynttilöitä. Jatkoin alas muistolehdosta, ja kiipesin melkein heti ylös jalavalehtoon, joka tunnetaan myös meditaatiokukkulana. Rauhoittumista kaipaavalle jokin toinen päivä on kyllä varmasti parempi, sillä väkeä oli runsain määrin ja liikettä oli jatkuvasti. Mäeltä jatkoin metsää kohti, ja välissä ohitin Gunnar Asplundin suunniteleman krematorion ja sen kolme kappelia. Metsä oli paljon rauhallisempi, ja siellä tuoksui vahvasti männyltä. Hautausmaalla on ääniopas ruotsiksi ja englanniksi, ja sen mukaan metsä oli istutettu teollisuusmetsäksi ennen kuin Tukholman kaupunki osti paikan, joten suuri osa puista on 100-200 vuotta vanhoja. 

Alueella on myös pieni infopiste, missä on kahvila, matkamuistomyymälä sekä näyttely alueesta. Kahvilan tarjonta oli yllättävän hyvä, ja sieltä löytyi kakkua, piirakkaa ja muffinsseja sekä kylmiä ja kuumia juomia. Voi tosin olla että näin laaja tarjonta oli erityisesti tätä viikonloppua varten. Myymälässä oli joitakin kirjoja ja pieniä juttuja. Kaikista kiintoisin tuote oli mielestäni hautausmaan oma hunaja. 

Kaiken kaikkiaan minulla oli todella rauhaisa ja mukava vierailu tässä maailmanperintökohteessa, ja käyn siellä varmasti uudestaan joskus toiste päivänvalossa!